Myrskylän historiikki

Paikallisen itsehallinnon, yhteisön ja elämän historia

Myrskylä 1636-2025

Tämän koosteen on poiminut verkosta kaikille vapaasti saatavilla olevista tiedoista ja muotoillut täksi epäviralliseksi asiakirjaksi myrskyläläinen Aku Eronen. Lukiessa on syytä huomioida, etteivät kaikki verkossa olevat tiedot ole varmennettuja. Myös kuvat on tehnyt tietokoneella Aku Eronen. Lopussa luettelo käytetyistä tietolähteistä.

I. ESIAIKA JA LUONNON MUOVAAMA ELINYMPÄRISTÖ

Myrskylän alueen historia alkaa jääkauden jälkeisestä ajasta. Mannerjään vetäytyminen noin 10 000 vuotta sitten synnytti savikkoja, moreeniselänteitä ja vesistöjä, jotka loivat edellytykset varhaiselle ihmisasutukselle. Arkeologiset löydöt osoittavat kivikautista liikkumista ja rautakautista asutusta, erityisesti vesireittien ja viljelyyn soveltuvien maiden läheisyydessä.

Luonto määritti pitkään elämän ehdot: metsä tarjosi rakennusmateriaalin ja riistan, pellot elannon ja vesistöt kulkureitit. Myrskylä ei syntynyt hallinnollisena päätöksenä vaan elinympäristönä, jossa ihmiset asettuivat, jäivät ja rakensivat yhteisöä.

II. SEURAKUNNAN SYNTY JA VARHAINEN HALLINTO (1600-1700-LUVUT)

Vuonna 1636 Myrskylä erotettiin Pernajan seurakunnasta omaksi seurakunnakseen. Päätöksen vahvisti kuningatar Kristiina 26.7.1636. Tämä hetki on Myrskylän kirjallisen historian kulmakivi.

Seurakunta oli aikansa paikallishallinto. Sen vastuulla olivat:

  • hengellinen elämä
  • köyhäinhoito
  • alkeisopetus
  • järjestyksenpito
  • yhteiset rakennushankkeet

Pitäjänkokous oli keskeinen päätöksentekoelin. Siellä päätettiin veroista, kirkonrakennuksista, vaivaisavusta ja myöhemmin kansakoulusta. Tämä loi vahvan paikallisen itsehallinnon perinteen.

III. KIRKKO YHTEISÖN KESKUKSENA

Myrskylän kirkollinen rakennusperinne heijastaa yhteisön kehitystä:

  • 1611 - ensimmäinen kirkko valmistuu (mahdollisesti jo 1604)
  • 1639 - toinen kirkko rakennetaan
  • 1772 - kellotapuli valmistuu (suunnittelija Gotthard Flensborg)
  • 9.6.1797 - pitäjänkokous päättää uuden kirkon rakentamisesta
  • 17.2.1801 - lupa laajempaan rahankeräykseen
  • 1803 - kirkko vihitään käyttöön
  • 1824 - kirkko lopullisesti valmis

Rakennusprosessi kesti useita vuosikymmeniä ja vaati yhteisöltä taloudellista ja sosiaalista sitoutumista. Kirkko oli sekä hengellinen että hallinnollinen keskus.

IV. KUNNALLISHALLINNON SYNTY (1865)

6.2.1865 annettu keisarillinen asetus kunnallishallinnosta maalla erotti maallisen hallinnon seurakunnasta. Myrskylästä tuli kunta nykyisessä merkityksessä.

Kunnalle siirtyivät:

  • kansakoulut
  • köyhäinhoito
  • tiet ja infrastruktuuri
  • taloushallinto

Tämä merkitsi modernin kunnallisen itsehallinnon alkua.

Kunnallisia luottamushenkilöitä kokouksessaan 1900 luvun alkupuoliskolla. Kuvan teki tietokoneella Aku Eronen.


V. KANSAKOULUT JA KOULUTUKSEN KEHITYS

Sivistyksen ja paikallisen tasa-arvon rakentaminen

Koulutuksen historia Myrskylässä kytkeytyy tiiviisti seurakunnan ja kunnan vastuisiin sekä ajatukseen sivistyksestä yhteisenä pääomana. Ennen varsinaista koululaitosta lukutaito ja kristinoppi olivat seurakunnan vastuulla, ja opetus tapahtui kiertokouluna sekä kodeissa.

Kansakoulun luokkahuone. Kuvan teki tietokoneella Aku Eronen.

Varhaiset opetuksen muodot

1600-1700-luvuilla lukutaito oli edellytys ehtoolliselle ja avioliitolle. Seurakunta järjesti:

  • lukusaarnoja
  • kinkerikuulusteluja
  • kiertokouluopetusta

Opetuksen tavoitteena oli ensisijaisesti kristinopin hallinta, mutta se loi pohjan myöhemmälle yleissivistykselle.

Kansakoululaitoksen synty

Vuoden 1866 kansakouluasetus loi valtakunnallisen pohjan kansakouluille. Myrskylässä koulutuksen järjestäminen nousi kunnallishallinnon keskeiseksi tehtäväksi kunnallisasetuksen (1865) jälkeen.

Ensimmäiset kansakoulut perustettiin:

  • kirkonkylään
  • myöhemmin kyläkohtaisesti pitkien etäisyyksien vuoksi

Kansakoulut olivat aluksi yhdistettyjä ala- ja yläluokkia, ja opettajat toimivat usein myös kyläyhteisön sivistyksellisinä vaikuttajina.

Koulurakennukset ja opettajuus

1900-luvun alkuun mennessä Myrskylään oli muodostunut pysyvä kansakouluverkko. Koulurakennukset olivat:

  • kunnan näkyvimpiä investointeja
  • kyläyhteisöjen kokoontumispaikkoja
  • sivistyksen symboleja

Opettajat nauttivat korkeaa arvostusta ja osallistuivat usein myös yhdistystoimintaan, kunnalliselämään ja nuorisotyöhön.

Oppivelvollisuus ja koulutuksen laajeneminen

Vuonna 1921 säädetty oppivelvollisuuslaki vahvisti koulutuksen asemaa. Sen myötä:

  • koulunkäynti vakiintui kaikille lapsille
  • opetuksen sisältö laajeni käytännöllisiin ja yhteiskunnallisiin aineisiin
  • koulukuljetusten ja kouluruokailun järjestäminen nousi kunnan vastuulle

Sodan jälkeisinä vuosikymmeninä koulutus nähtiin keskeisenä keinona jälleenrakennuksessa ja sosiaalisessa nousussa.

Peruskoulu ja nykyaika

1970-luvulla toteutettu peruskoulu-uudistus muutti koulurakennetta. Myrskylässä tämä merkitsi:

  • kansa- ja keskikoulun yhdistymistä peruskouluksi
  • koulutoimen keskittämistä
  • opetuksen pedagogista uudistumista

2000-luvulla koulutus on säilynyt kunnan elinvoimatekijänä. Pieni kouluyhteisö mahdollistaa:

  • yksilöllisen opetuksen
  • tiiviin kodin ja koulun yhteistyön
  • vahvan paikallisidentiteetin siirtymisen sukupolvelta toiselle

Koulutus on ollut ja on edelleen Myrskylässä paitsi tiedon välittämistä myös yhteisön jatkuvuuden ja tulevaisuuden turvaamista.

VI. ELINKEINOELÄMÄN MUOTOUTUMINEN JA KEHITYS

(maataloudesta monialaiseksi paikallistaloudeksi)

Myrskylän elinkeinoelämä on kehittynyt tiiviissä vuorovaikutuksessa luonnonolosuhteiden, hallinnollisten rakenteiden ja väestökehityksen kanssa. Pitkälle 1800-luvulle asti taloudellinen toiminta perustui lähes yksinomaan maatalouteen, metsätalouteen ja näitä tukeviin sivuelinkeinoihin.

Maatalous ja kylärakenne

Savipohjaiset pellot loivat edellytykset viljanviljelylle, karjanhoidolle ja kotitarvetuotannolle. Kyläkohtainen talonpoikaisyhteiskunta muodosti sekä tuotannollisen että sosiaalisen perusrakenteen. Talonpojat vastasivat paitsi omasta toimeentulostaan myös seurakunnan ja myöhemmin kunnan taloudellisista velvoitteista.

Metsätalous ja varhaisteollisuus

Metsät tarjosivat rakennuspuuta, polttopuuta ja tervaa. 1800-luvun loppua kohden metsätalouden merkitys kasvoi, ja sen rinnalle kehittyi pienimuotoinen saha- ja jalostustoiminta, joka työllisti paikallisesti ja loi rahataloutta täydentäviä tuloja.

Hevonen oli tärkeä apuri maa- ja metsätalouden töissä. Kuvan teki tietokoneella Aku Eronen.

Käsityöläiset, palvelut ja paikallinen yrittäjyys

Kirkonkylään ja kyläkeskuksiin syntyi käsityöläisiä ja palveluammatteja: seppiä, suutareita, räätäleitä, kauppiaita ja myöhemmin liikennöitsijöitä. Nämä toimijat muodostivat paikallisen elinkeinoelämän selkärangan ja olivat usein myös luottamustehtävissä kunnassa ja seurakunnassa.

1900-luku: rakennemuutos ja julkinen sektori

1900-luvulla elinkeinoelämä monipuolistui. Maatalouden koneellistuminen vähensi työvoiman tarvetta, mutta vapautti väestöä muihin tehtäviin. Kunta, seurakunta ja koululaitos nousivat merkittäviksi työllistäjiksi, erityisesti sodanjälkeisinä vuosikymmeninä.

Samaan aikaan syntyi pieniä ja keskisuuria yrityksiä mm.:

  • rakennus- ja korjausalalle
  • kuljetukseen ja logistiikkaan
  • elintarvikkeiden jatkojalostukseen
  • kaupan ja huollon palveluihin

Nämä yritykset toimivat usein perheyrityspohjalta ja olivat tiiviisti sidoksissa paikalliseen yhteisöön.

2000-luku: paikallisuus ja verkottuminen

2000-luvulla Myrskylän elinkeinoelämä on rakentunut monialaisuudelle, etätyön mahdollisuuksille, palveluyrittäjyydelle ja lähitaloudelle. Suurimmat työllistäjät ovat olleet:

  • kunta ja siihen liittyvät palvelut
  • seurakunta
  • hoiva-, opetus- ja hyvinvointipalvelut
  • paikalliset yritykset ja maatilat

Elinkeinopolitiikassa korostuvat elinvoima, saavutettavuus ja yrittäjämyönteisyys. Pienyhteisön etuna on joustavuus ja vahva paikallinen identiteetti.*           

       VII. ITSENÄISYYS, SISÄLLISSOTA JA SODAN VUODET

  • 1917 - Suomen itsenäistyminen
  • 1918 - sisällissota; 13.4.1918 Orimattilan taistelu, jossa kaatui useita myrskyläläisiä punakaartilaisia
  • 1939-1944 - talvi- ja jatkosodat

Sodissa kaatuneet myrskyläläiset on haudattu sankarihautoihin kirkon yhteyteen. Muistomerkit ovat osa kunnan historiallista maisemaa.

VIII. KANSALAISYHTEISKUNTA JA IDENTITEETTI

Yhdistystoiminta oli ja on Myrskylässä keskeinen yhteisöllinen voima.
Myrskylän Myrsky perustettiin 1922. Lisäksi toimivat mm. nuorisoseurat, marttayhdistys, metsästysseurat ja kuorot.

Vuonna 1959 vahvistettiin kunnanvaakuna, jonka suunnitteli Gustaf von Numers. Vaakunan hopeinen honka sinisellä pohjalla symboloi kestävyyttä.

IX. HALLINNOLLISET MUUTOKSET JA NYKYAIKA

  • 1.1.2011 - Itä-Uusimaa liitetään Uudenmaan maakuntaan
  • 2010-luku - kuntarakenneselvitykset
  • 1.1.2023 - sote- ja pelastustoimi siirtyvät Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelle

Kunnan rooli painottuu elinvoimaan, koulutukseen, kaavoitukseen ja yhteisöllisyyteen.

X. TULEVAISUUS

Myrskylän tulevaisuus rakentuu yhteistyölle, paikalliselle identiteetille ja kyvylle sopeutua muutoksiin. Historia osoittaa, että pieni kunta voi säilyä vahvana, kun sen yhteisö on sitoutunut.

HENKILÖHAKEMISTO

  • Aleksanteri II - Suomen suuriruhtinas, kunnallisasetus 1865
  • Flensborg, Gotthard - kellotapulin suunnittelija
  • Kristiina - Ruotsin kuningatar, vahvisti seurakunnan perustamisen 1636
  • von Numers, Gustaf - heraldikko, kunnanvaakuna

PAIKANNIMIHAKEMISTO

  • Myrskylä / Mörskom - käsiteltävä kunta
  • Pernaja - emäseurakunta
  • Orimattila - sisällissodan taistelupaikka
  • Itä-Uusimaa - entinen maakunta
  • Uusimaa - nykyinen maakunta

KRONOLOGINEN AIKAJANA

  • n. 8000 eaa. - Varhaisin asutus
  • 1611 - Ensimmäinen kirkko
  • 26.7.1636 - Oma seurakunta
  • 1772 - Kellotapuli
  • 9.6.1797 - Päätös uuden kirkon rakentamisesta
  • 1803 - Kirkko vihitään
  • 1824 - Kirkko valmis
  • 6.2.1865 - Kunnallisasetus
  • 1917 - Itsenäisyys
  • 13.4.1918 - Orimattilan taistelu
  • 1922 - Myrskylän Myrsky
  • 1939-1944 - Sodat
  • 23.11.1959 - Vaakuna vahvistetaan
  • 1.1.2011 - Maakuntamuutos
  • 1.1.2023 - Sote-uudistus

LIITE1: MYRSKYLÄN ELINKEINO- JA YRITYSHISTORIA

1. Elinkeinoelämän aikakaudet Myrskylässä

1.1 Agraariyhteiskunnan kausi (1600-1800-luku)

Myrskylän talouselämä perustui talonpoikaisiin maatiloihin, karjanhoitoon ja metsätalouteen. Työpaikat olivat perhepiirissä, ja tuotanto oli pääosin omavaraista. Ylijäämää myytiin lähialueille ja rannikkokaupunkeihin.

Keskeiset elinkeinot

  • viljanviljely
  • karjatalous
  • metsän käyttö (puutavara, terva, polttopuu)

Työllistäjä

  • maatilat (ylivoimaisesti suurin)

1.2 Paikallistalouden monipuolistuminen (1800-luvun loppu - 1930-luku)

Rahatalouden yleistyessä syntyi käsityö- ja palveluammatteja. Kirkonkylään ja kyläkeskuksiin asettui:

  • seppiä
  • suutareita
  • räätäleitä
  • kauppiaita
  • mylläreitä

Palveluyrityksiä alkoi syntyä myös maaseudulle. Kuvan teki tietokoneella Aku Eronen.

Samaan aikaan metsätalous ja sahaustoiminta loivat kausityötä ja sivutuloja.

Merkittäviä työnantajatyyppejä

  • kyläsahat
  • kuljetus- ja hevosliikenne
  • paikalliset kauppaliikkeet

1.3 Julkisen sektorin nousu ja jälleenrakennus (1940-1960-luku)

Sotien jälkeen Myrskylässä tapahtui selvä rakennemuutos. Kunta ja seurakunta nousivat pysyviksi ja merkittäviksi työllistäjiksi.

Suurimmat työllistäjät

  • Myrskylän kunta (koulut, hallinto, tekninen toimi)
  • Myrskylän seurakunta
  • koululaitos

Samalla syntyi rakennus- ja korjausalan yrityksiä, jotka vastasivat jälleenrakennuksesta ja kunnallisista investoinneista.

1.4 Perheyritysten ja palveluelinkeinojen kausi (1970-1990-luku)

Peruskoulu-uudistus, tieverkon kehitys ja yksityisautoilu muuttivat työssäkäyntiä. Yhä useampi myrskyläläinen kävi töissä kunnan ulkopuolella, mutta paikallisesti toimivat:

  • rakennusyritykset
  • kuljetus- ja maanrakennusyritykset
  • maatalouden sivuelinkeinot
  • vähittäiskauppa ja huoltopalvelut

1.5 2000-luku: monialaisuus ja paikallinen elinvoima

2000-luvulla elinkeinoelämää leimaavat:

  • pienyrittäjyys
  • etätyö
  • hoiva- ja hyvinvointipalvelut
  • erikoistunut maatalous

Nykyajan suurimmat työllistäjät

  • Myrskylän kunta
  • sosiaali- ja hoivapalvelut (ennen 2023 kunnallisesti)
  • paikalliset yritykset ja maatilat

2. Keskeiset elinkeinoelämän vaikuttajaryhmät

Yksittäisten yritysjohtajien sijaan Myrskylän elinkeinohistoriaa ovat muovanneet roolit ja yhteiskunnalliset asemat:

2.1 Talonpojat ja tilalliset

  • paikallistalouden perusta
  • kunnallis- ja seurakuntahallinnon kantavia voimia
  • veronkantokyvyn ja investointien mahdollistajia

2.2 Opettajat, kirkkoherra ja kunnallismiehet

  • sivistyksen ja työelämävalmiuksien edistäjiä
  • usein myös paikallisia vaikuttajia elinkeinohankkeissa

2.3 Yrittäjäperheet

  • rakennus-, kuljetus- ja palvelualoilla
  • sukupolvelta toiselle siirtynyt osaaminen
  • paikallisen työllisyyden tukipilareita

3. Työpaikkarakenteen muutokset (yleislinjat)

Aikakausi

Työpaikkarakenne

1800-luku

80-90 % maa- ja metsätalous

1930-luku

maatalous yhä enemmistö, käsityö lisääntyy

1950-luku

kunta ja koulut merkittäviä työllistäjiä

1970-luku

palvelut ja rakennusala kasvavat

2000-luku

monialainen rakenne, pendelöinti

Rakennemuutos on ollut hallittu ja asteittainen, mikä on auttanut Myrskylää säilyttämään elinvoimansa ilman äkillisiä taloudellisia murroksia.

LIITE2: KYLÄKAUPAT JA KAUPAN ALAN KEHITYS MYRSKYLÄSSÄ

1. Kaupankäynnin varhaiset muodot

Kaupallinen toiminta Myrskylän alueella alkoi pitkään epävirallisena ja kausiluonteisena. Ennen varsinaisten kauppaliikkeiden syntyä tavaroita hankittiin:

  • markkinoilta
  • kiertäviltä kauppiailta
  • lähialueiden pitäjänkeskuksista

Taloudellinen toiminta oli pääosin omavaraista, ja rahaa käytettiin harkiten. Kauppa täydensi kotitalouksien omaa tuotantoa.

2. Kyläkauppojen synty (1800-luvun loppu)

1800-luvun jälkipuoliskolla, elinkeinovapauden laajentuessa, Myrskylään syntyi ensimmäiset pysyvät kauppaliikkeet. Kauppojen perustaminen liittyi:

  • väestönkasvuun
  • rahatalouden yleistymiseen
  • liikenneyhteyksien parantumiseen

Kaupat sijoittuivat:

  • kirkonkylään
  • kyläkeskuksiin, joissa oli riittävästi asiakaspohjaa

Ne olivat tyypillisesti sekatavarakauppoja, jotka myivät kaikkea elintarvikkeista työkaluihin.

Entisajan kyläkauppa. Kuvan teki tietokoneella Aku Eronen.


3. Kyläkauppa yhteisön keskuksena

1900-luvun alkupuolella kyläkauppa oli paljon enemmän kuin ostospaikka. Se toimi:

  • uutisten ja tiedon välityspaikkana
  • postin ja joskus pankkipalvelujen välittäjänä
  • sosiaalisen kanssakäymisen solmukohtana

Kauppias oli usein:

  • luottamushenkilö
  • paikallinen vaikuttaja
  • kunnallisen ja seurakunnallisen elämän osallinen

Luotolla myynti, velkakirjat ja vastavuoroisuus olivat osa arkea.

4. Sota-ajan säännöstely ja jälleenrakennus

1939-1950-luvuilla kaupan toimintaa säädeltiin tiukasti. Kyläkauppojen rooli oli keskeinen:

  • säännöstelykorttien jakelussa
  • välttämättömien tarvikkeiden saatavuudessa
  • paikallisen huoltovarmuuden turvaamisessa

Sodan jälkeen kauppojen määrä kasvoi hetkellisesti, ja kulutustavaroiden valikoima laajeni.

5. Rakennemuutos ja kyläkauppojen väheneminen (1960-1990-luku)

Yhteiskunnalliset muutokset vaikuttivat ratkaisevasti:

  • yksityisautoilun yleistyminen
  • suurempien taajamien vetovoima
  • kaupan keskittyminen

Monet pienet kyläkaupat lopettivat toimintansa. Osa sinnitteli:

  • supistamalla valikoimaa
  • yhdistämällä kauppaan postin, kahvilan tai huoltopalveluja

Kyläkauppojen katoaminen merkitsi myös yhteisöllisen arjen muutosta.

6. 2000-luku: lähikauppa ja palveluiden uusi merkitys

2000-luvulla kyläkaupan merkitys on määrittynyt uudelleen. Vaikka kauppojen lukumäärä on vähäinen, niiden rooli on:

  • ikääntyvän väestön palveluissa
  • lähiruoan ja paikallisten tuotteiden jakelussa
  • kyläyhteisön identiteetin ylläpitämisessä

Kauppa nähdään osana:

  • elinvoimapolitiikkaa
  • arjen saavutettavuutta
  • sosiaalista kestävyyttä

7. Kaupan alan historiallinen merkitys Myrskylässä

Kyläkauppojen historia heijastaa laajemmin Myrskylän kehitystä:

  • siirtymää omavaraistaloudesta rahatalouteen
  • yhteisöllisen arjen muutosta
  • paikallisten palvelujen haavoittuvuutta

Vaikka kyläkauppojen aikakausi on suurelta osin päättynyt, niiden perintö elää:

  • paikallisessa muistissa
  • kyläidentiteetissä
  • käsityksessä siitä, mitä lähipalvelut merkitsevät pienelle kunnalle. 

TIETOLÄHTEET

I. ESIAIKA JA LUONNON MUOVAAMA ELINYMPÄRISTÖ

Lisätietoa ja lähteet:

II. SEURAKUNNAN SYNTY JA VARHAINEN HALLINTO (1600-1700-LUVUT)

Lisätietoa ja lähteet:

III. KIRKKO YHTEISÖN KESKUKSENA

Lisätietoa ja lähteet:

IV. KUNNALLISHALLINNON SYNTY (1865)

Lisätietoa ja lähteet:

V. KANSAKOULUT JA KOULUTUKSEN KEHITYS

Lisätietoa ja lähteet:

VI. ELINKEINOELÄMÄN MUOTOUTUMINEN JA KEHITYS

Lisätietoa ja lähteet:

VII. ITSENÄISYYS, SISÄLLISSOTA JA SODAN VUODET

Lisätietoa ja lähteet:

VIII. KANSALAISYHTEISKUNTA JA IDENTITEETTI

Lisätietoa ja lähteet:

IX. HALLINNOLLISET MUUTOKSET JA NYKYAIKA

Lisätietoa ja lähteet:

X. TULEVAISUUS

Lisätietoa ja lähteet:

LÄHDELUETTELO (KOOTTU)

  • Eduskunta / Finlex - historiallinen lainsäädäntö

  • Kansallisarkisto

  • Museovirasto

  • Opetushallitus

  • Suomen Kuntaliitto

  • Tilastokeskus

  • Valtioneuvosto

  • Myrskylän kunta (viralliset sivut)

  • Myrskylän seurakunta

  • Itä-Uudenmaan hyvinvointialue

  • Sotasampo

  • Heraldica Fennica



Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Enonkosken tarina

Kuva
Verkosta poimittujen julkisten tietojen perusteella koonnut täksi asiakirjaksi Enonkoskella syntynyt ja peruskoulunsa (keskikoulu silloin) käynyt, nykyään myrskyläläinen eläkeläinen (it-alalta)Aku Eronen. Kirjoittajalla ei ole minkäänlaista koulutusta tällaisen asiakirjan tekemiseen, se on tehty aiheesta kiinnostuneen harrastelijan eväillä ja poistumatta tietokoneen äärestä. Verkosta kaivettujen tietojen autenttisuudesta ei ole täyttä varmuutta. Tämä ei siis ole tieteellinen historiikki, vaan historianharrastajan epävirallinen ja epätäydellinen kooste Enonkosken seurakunnan ja Enonkosken kunnan synnystä ja taipaleesta.  1) Enonkosken seurakunnan tarina 1.1 Tausta: teollistuva koskiyhteisö ja tarve omalle hengelliselle elämälle Enonkosken seurakuntaelämän synty liittyy vahvasti 1800-luvun teollistumiseen ja koskialueen työväestön kasvuun. Kerimäen emäseurakunnan alueella Enonkosken saha ja Koskilan lasitehdas toivat seudulle väkeä, ja hengellisen työn järjestämiseen haettiin ratka...
Lue lisää

Myrskylän kirkon tarina

Kuva
Myrskylän kirkkorakennuksen ja kirkonmäen historiasta verkosta löytyneiden julkisten tietojen perusteella (kolme kirkkoa) koonnut täksi epäviralliseksi tarinaksi Myrskylän seurakunnan kirkkovaltuutettu Aku Eronen. Arviot ja johtopäätökset ovat kirjoittajan. Sijainti: Kirkonkylä, Myrskylä - Kirkkojärven ranta Nykyinen kirkko: puinen, tasavartinen ristikirkko, 650 paikkaa Vihitty käyttöön: 3.10.1803 Valmistui lopullisesti: 1824 (ovet lopulliseen muotoon) Kirkonmäki: valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) 1) Kolme kirkkoa - sama tarina, kolme rakennusta Ensimmäinen kirkko (1600-luvun alku) Myrskylän ensimmäinen kirkko valmistui 1611 (joidenkin tietojen mukaan 1604 ). Se ehti olla käytössä vain noin 20 vuotta, ja kaivauslöytöjen perusteella sen uskotaan palaneen . Miksi se rakennettiin? Seudulla oli tarve omalle rukous- ja kokoontumispaikalle jo ennen kuin Myrskylästä tuli oma seurakunta. Toinen kirkko (1639-1800) Kun Myrskylän seurakunta erotettiin P...
Lue lisää